Site Loader

Kitaabni Seenaa Oromoo hanga Jaarraa 16ffaa maddoota garaa garaa eeruun “Maqaan Itoophiyaa jedhu Absiniyaadhaaf kan kenname namoota kitaaba 4. (Toleeraa Tasammaa fi Hundasaa Waaqwayyaa) irraa. Dhibbaa alagaa bitamuu waggaa dhibbaa Oromoo irra turuurraa kan ka’e hedduun. Kitaaba Matoomaa kan Afaan Oromoo: Seenaa, Kitaaba 1. Alternative Titles: Oromo Language Stories, Book 1. Edition: Second edition. Issue Date:

Author: Yolmaran Junos
Country: Uzbekistan
Language: English (Spanish)
Genre: Spiritual
Published (Last): 13 August 2015
Pages: 445
PDF File Size: 12.15 Mb
ePub File Size: 11.61 Mb
ISBN: 718-2-58712-964-7
Downloads: 42758
Price: Free* [*Free Regsitration Required]
Uploader: Doujind

Kanuma dhugoomsuudhaaf mootichi Haayile Sillaasee heera jalqabaaf biyyattiin bara baafatte yoo qopheessan, ifaan ifatti Absiniyaa jecha jedhu haquun Itoophiyaa jedhee labse. Michillee booddee duulli Oromoo karaa lamaarraa tahuu jalqabe.

Kitaabni Seenaa Oromoo Kan Waggoota Dheeraa Duraa Ibsu Afaan Oromootti Hiikame

Hariiroon seenax maati duwwaa keessatti hin hafu. Sesnaa kana fakkaatan waan kitaabx namuu aadaa Gadaa keessaa kabajee jiraata. Lubbuun kan keessa bahan xiqqaa ture. Yaada kanaaf deebisaa kenni Cancel reply.

Qoondaaloota Gadaa aangoo qabatan sirnaan muudu, eeybisu. Eega Gadaan ijaarame, akka himamsa manguddootti Booranatti waggaa taha jechuudha. Heeraafii seerri biyyaa akka aadaatti fudhatamee jabaata, kabajamaas, waan jiruufi jireenya ofii ittiin geggeeffatan taheef seeraafi heerri ni kabajamu jechuudha.

Achirraa Gojjaamiifi Daamoot waraanuu jalqabe. Ijoolleen dhiiraa sadarkaa Gammomaarra jiran: Eegaa xumuruudhaaf, geggeessaa amantii kan tahe Qaalluun jireenya hawaasa Oromoo sirna Gadaa keessatti qooda guddaa sadii qabaata. Afaan Kitaabba dawwee jechun, dhukkuba lamxii jechuudha Muudana: Ilmaan jaarsaa warra waliin dhalatan hundaan hiriyyaa tahuu dandayu, jechuun ilmaan kormaa wajjiinillee hiriyyaa walii tahuu dandayu. Kanaaniis ilmaan Oromoo yeroo dhalatanirraa kaasee ilmaan kormaafi ilmaan Jaarsaatti qoodamu.

  GIOVANNI SERCAMBI CRONICHE PDF

Nabii — Kan abbootiiti. Jechuun adaba namarratti seeraan dabru malee, waan halaba out-casted nama taasisan jiru. Humni Oromoo jabaachuun warra wal lolaa turan gidduutti nagaya buuse. Gochuma gara-jabummaa kana fakkaatuun lubbuunsaa kan badde, hayyuu, qaroofi gootichi Hayila Maaram Gammadaas waan nutti dhaame qaba.

Hariiroon ku yeroo dheeraaf hawaasa Oromoo keessatti hojjate. Amantiin aadaa haatahuu malee, mataa isaatiis sirna Gadaa keessatti waan aadaa tahan hundaa kan jabeesseedha. Boorana keessatti — waggaa Gadaa tti d.

Kanaafiis aangoo polotikaa keessaa warraa qooda fudhachuu hin dandeenyeedha. Remember me on this computer. Waan sirna kana keessatti tahan hundi akka aadaafii amala biyyaatti fudhatamee kabajama.

Arsii keessatti- Miseensa jedhama. Lola taherratti Oromoonni haa dhuman malee, Amiir Nuur ni moohame. Akkaataan polotikaa sirnichaas uunkaa jireenyya hawaasa Oromootti hidhamee jira. Qaalluun isa oliiti jechuudha. Marii seeraafi heeraarratti argamanii akka seerriifi heerri Gadaa hin dabneef gorsuufi qajeechuudha. Jecha kana kan dubbate A. Sadarkaa Gadaa orlmoo ijoolleen hojii beekamaa hinqaban. Haala kanaan mootota habashaa darbaa dabarsaa dhufaniin ummatni Oromoo biyya abbaa isaarratti gochi gara-jabummaa hamaan irratti raawwatamaa ture.

Baha, Dhiha, Kaabaa fii kibbatti sagalee keenya tokko nuuf taasisi yaa waaqa!! Isaaniis bakka garagaraatti maqaa adda addaa qabaatu.

  ARATUS PHAENOMENA PDF

Kitaabni Seenaa Oromoo Kan Waggoota Dheeraa Duraa Ibsu Afaan Oromootti Hiikame

Birmajiin Tuulamaafi Macaa lafa ktaaba isaa dhaquu dandayu mara deemee qabate. Aadaa sana keessaa immoo amantiin maddee maal akka fakkaatu kophatti ilaalla. Doorama Bakka heddutti sadarkaa itti aangoo qabachuudhaaf ilmaan kormaa qophii barbaachisaa godhaniidha.

Lubni hundi duula akka duuluufi laf haaraya baasan malee, meendhicha akka hin hidhanne kan jedhu ture. Booranaa alaas qaalluun kana muuduuf Oromoonni lafa fagoo lromoo dhaqu.

Ilmi quxxusuun dabranii lafa haaraya barbaadu.

Waggaa 25 — 32 jidduu kan tahan dirqama loltummaa qabu. Sadarkaa Gadaa kun Tuulamafi Ituu keessatti isa shannaffaadha.

Akkaataan dagaagina hawaasaa dhala namaa kamiyyuu sirna keeessa dabru niqaba. Sirna hawaasaa guutuu ture jechuudha. Yeroo kanatti taphatanii caalatti walbaruu jalqabu. Qaallitiiniis akkuma qaalluu kabajamtuudha. Ijoolleen dhiiraa Gadooma abbaa isaanii keessatti dhalatan Dabballee jedhamanii yaamaman.

Hayyoota garaa garaa madda ummata Oromoo irratti qorannoo gaggeessan keessaa C. Gaggeessa Gadaa miseensa fi Marsaa Gadaa: Seenaa ummatoota addunyaa keessatti godaansa heedduu argina.